Massa-Saran metsästys ja kisatavotteista

 

”Lihaksia mä metsästän, tahdon saada suuret, enkä pelkää ollenkaan..”

Julkaisin tänään omassa facebookissa ja instagrammissa saraliimatta kuvakollaasin omasta kunnostani kisaviikolla, tuosta on nyt aikaa 4kk. Sain ilokseni paljon kannustavia viestejä ja tykkäyksiä asiaan. Oon täällä ollut ihan täpinöissä ja innokkaana, kun olen päässyt seuraamaan tosi läheltä monen nyt syksyllä kisaavan kilpailijan valmistumista kisoihin. Haluisin itsekkin taas lavalle! :)

PhotoGrid_1408512648854

 

Päivittelin myös tämän hetkisestä fiiliksestä kisaamista ja treenaamista kohtaan. Oon tajunnu että olen löytänyt oman lajini! Rakkaus lajiin on löytynyt! Intohimo ja palava halu tehdä sitä mistä tykkään. Lajini on ehdottomasti body fitness ja salilla treenaaminen yleensäkkin. Kilpaileminen sitten, kun kunto ja aika on oikea. Vaikka kisoista ja kovasta dieettiajasta on takana vasta niin lyhyt aika, niin kaipaan jo takaisin dieetille. Kaipaan sitä fiilistä, joka tulee, kun huomaa lyhyessäkin ajassa muutoksia kropassa. Mun itseni luomat muutokset. Ajattelen, että olen kuin veistos, jota voin itse tekemisilläni muokata. Ne muutokset motivoi ja pitää mielen virkeänä, vaikka väsyttäisikin. Rakkaudesta lajiin, olen päättänyt että tulen vielä kilpailemaan. Jos vaan voisin päättää että milloin kilpailen, niin sanoisin että HETI! Mutta siihen tarvitaan muutakin kuin tahtoa, eli sen täydellisen kisakropan. Sen takomiseen menee taas hetki aikaa, ja seuraavissa kisoissa haluan olla parempi ku viimeksi. Haluan siis nousta lavalle ja kokea sen fiiliksen uudestaan. Jonkin asteisena realistisena tavoitteena pidän syksyä 2016.

 

PhotoGrid_1408528688755

Vaikka julkinen päätöksen teko, ja ”massankeräys projekti” blogissa olisi varmasti mielenkiintoista luettavaa, sekä tukena projektissani, en silti aseta minkään valtakunnan aikarajaa tavoitteelle kisata, sillä jos koen että en ole saanut itseäni mainitsemassani ajassa haluamaani kuntoon, kisaamista siirretään ja lavalle noustaan, vasta kun olen täysin valmis! Ja ehkä käyttäisin sanan ”projekti” sijaan sanaa: elämäntapa. Välitavoitteita ja väliprojekteja aijon asettaa itselleni, ne pitävät mielenkiinnon yllä ja vaihtelu virkistää. Tällä hetkellä treenaan taas vaihteeksi leuanvetoja ja punnertamista. Jouluun mennessä pitäisi onnistua. Niistä lisää silloin.

 

Nyt meen kaitsemaan lapsia :) Meillä on tällä hetkellä 3 naapurin tyttöä plus omat lapset leikkimässä piilosta! :) Voi tuota naurun ja kiljumisen määrää! :) Meen tarjoilemaan vähän mehua kiljukauloille :) Mähän oon katsokaas  se kadun mukavin mutsi 2014, meillä on ovet auki, meille saa aina tulla kaikki kylään ja mä teen tosi hyvää ruokaa ;)

 

Palaillaan :)

 

 

Mitä mun elämä olisi ilman ystäviä?

 

Näyttökuva 2014-8-18 kello 22.56.27

Kaasojen kanssa 18.8.2012

Olemme asuneet mäntsälässä nyt jo jonkin aikaa. Jo sinä päivänä kun ajoimme ensimäistä kertaa taloa katsomaan, ajattelin että täällä on varmasti kiva asua ja täällä on hyvä lasten kasvaa. Muutoksessa on paljon hyviä ja positiivisia puolia. En keksi juuri mitään negatiivista, eikä mun tarvitsekkaan. Olemme viihtyneet hyvin ja kaikki tarvitsemamme on lähellä. Tänään tuli ensimäistä kertaa sellainen olo, että purin hammasta ja piilottelin kyyneleitä. Se olo tuli mulle pari tuntia sitten, kun Anna lähti meiltä.

20140818_160512

 

Anna on mun läheinen ystävä, jonka te varmasti jo tiesittekin. Tämä reipas nainen tuli päivällä Sporttikujalle ennen mun töiden loppumista. Kun Anna oli käynyt kevyesti treenaamassa ja mun työt loppui, päätettiin lähteä meidän luokse kahvittelemaan. Anna oli liikenteessä suloisen Amos vauvan kanssa ja he tulivat ensimäistä kertaa katsomaan meidän taloa. Oli ihanaa saada taas hetki yhteistä aikaa ja vaihtaa kuulumiset vähän pidemmän kaavan kautta, niinkuin aina ennen. Kun saatoin Annan autolle ja vilkutin seisomalla sateessa, mietin mielessäni että ”nyt se lähtee ja tuleekohan se enää uudestaan kylään, jos asun näin kaukana ja jos tää välimatka tuntuu sen mielestä raskaalta ajaa..” ..Hetken jo mietin että oonko tehnyt emämokan ja muuttanut liian kauas mun rakkaista ystävistä..

..

 

.. Meni 30 min, mun puhelin piippasi ja mulle tuli viesti:   ” 30min ja olen jo kotikulmilla :) ”

JEEE ai että mä riemastuin, kun tajusin että en mä niin kaukana asukkaan, kun ei se matka Annankaan mielestä ole pitkä! Eikä se olekkaan, turhaan murehdin! Toi lahdentie on niin hyvä, kun se on ihan tossa vieressä ja sitä pitkin pääsee helsinkiin tosiaan puolessa tunnissa.

20140818_175658

20140818_175701

 

ÄÄääk katsokaa nyt mikä syötävä söpöliini tuo paketti on!!! <3

20140818_175853-2

20140818_184105

20140818_190806

 

Ystävää ei saa rahalla,
ei hyvällä eikä pahalla.
Ystävyys syntyy noista,
elämän monista kiemuroista.

 

En tykkäisi jos en näkis mun ystäviä. Ne on mulle niin tärkeitä. Olen ihminen joka ei osaa pitkään olla yksin tai omissa oloissaan. Kaipaan seuraa ja jonkun jolle jutella. Hyville ystäville pystyy puhumaan mistä tahansa ja koska vain. Tää muutto pois helsingistä on mulle oikeasti tosi suuri juttu, vaikka en sitä täysin vielä myönnäkkään. Kuvittelen tän olevan ihan pala kakkua, mutta on tää ihan oikeesti iso asia. Oon kuitenkin kohta 30v ja oon aina asunut helsingissä ja kaiken lisäksi vielä AINA samassa kaupunginosassa, eli laajasalossa. Niin onhan tää nyt kerta heitolla suuri muutos:

Kerrostalosta -> omakotitaloon

Vuokralta -> omistusasuntoon

Helsingistä -> Mäntsälään

 

Mutta oon sitä mieltä että: se joka haluaa, keksii keinot. Me haluttiin oma talo ja ollaan valmiit asumaan muuallakin kuin helsingissä :) Enkä anna tämän muuton erottaa mua mun ystävistä! Tärkeille ihmisille mulla on aina aikaa <3

 

Mulla alkaa pian koulu. Hain alkuvuodesta Rovaniemelle Santa Sportin urheiluopistoon Fitness-valmentajan koulutukseen ja mut hyväksyttiin kouluun. Kun valmistuin kuntosaliohjaajaksi, oli tarkoitukseni jatkaa opintoja suoraan PT:ksi. Sit kuvioihin tuli kisa jutut ja suosiolla pidin taukoa opinnoista ja päätin keskittyä vaan treeniin ja sen seurauksella dieettiin. Nyt kun kisat on tältä osin kisattu, niin voin keskittyä opiskeluun. Nyt mulla on aikaa panostaa opiskeluun täysillä.

Koulutukseen sisältyy:
- Personal Trainer -opinnot
- Liikuntalääketieteen perusopinnot
- Ravintovalmentajakoulutus
- Fitness-valmennuksen perusopinnot

Koulutus järjestetään aikavälillä 11.9.2014 – 29.11.2015. Opiskelu suoritetaan etäopintoina sekä lähijaksoissa. Lähijaksoja on reilun vuoden kestävässä koulutuksessa 12 kpl, joista kukin kestää kolme päivää. Ensimmäinen lähijakso alkaa siis 3 viikon kuluttua ja oon niin innoissani! Kun oon käynyt ton koulun, niin uskon että tulevaisuudessa mun on paljon mukavampi valmentaa, treenata itse tai jäädä joskus vaikka kisadieetille, kun tiedän asioista paljon enemmän. Joka päivä sitä oppii jotain uutta, ja nyt on se heti kun mä oon valmis imemään kaiken mahdollisen opin ja tiedon!

Huhtikuu 2012 , Varalan urheiluopisto

Huhtikuu 2012 , Varalan urheiluopisto

 

Nyt unille, niin jaksaa aamusella ;)  pus pus.

Tukkataikaa ja taistelua

IMG_20140816_160515IMG_20140816_185742PhotoGrid_1408207426638

Hiusten väri on vaihtunut jälleen! Kyllä mä viihdyn parhaiten näin tummassa tukassa. This is real me! Vai onko jollakin jotain lisättävää?  :)

Vietämme tähän aikaan vuodesta hääpäiväämme. Huomenna tulee tasan 2 vuotta meidän häistä. Muistatteko? Sitä varten aloitin joskus bloggaamaan, jotta se tukisi projektiani päästä morsiuskuntoon. Kuntoon pääsin ja samalla muutin elämäntapani. Onneksi tein niin ja mukavaa jatkaa edelleen bloggaamista.

Juhlistimme eilen tätä meidän vuosipäivää kahdestaan mieheni kanssa seuraavasti:

Saavuimme siis eilen klo 18 aikaan Savonlinnaan. Kävimme kiireellä loggaamassa itsemme sisälle hotelliin, vaihdettiin vaatteet ja lähdettiin Olavinlinnaan BoxingNight tapahtumaan. Olimme täällä myös vuosi sitten, kun ystäväni Niklas Räsänen debytoi ammatyilaisnyrkkeilijänä. Vuosi ammattilaisena ja voitto joka matsista. Myös eilen.

IMG_20140816_204133

Eilinen oli Nikun neljäs ammattilaisottelu. Niklas on nyrkkeilijänä taitava, iloinen, viihdyttävä ja voimakas. Hän leikittelee vastustajansa kanssa ja hymyilee leveällä hammassuoja hymyllä. Matsit on aina mukavaa katsottavaa. Lyönnit on kovia ja Nikun hanskan kova pamahdus vastustajaan on aina mahtavaa kuultavaa. Koko Olavinlinna kuohui, kun Niku antoi osumaa. Otteluita on mukava seurata, vaikka aina jännitänkin ihan hirveästi. Onnittelut vielä tätäkin kautta Nikulle ja kaikille muille voittaneille ottelijoille.

Illan jälkeen olis ollut mahdollista lähteä Savonlinnan yöhön, mutta puhtaat valkeat lakanat houkutteli hotellilla ja päätimme mennä nukkumaan.

Nyt on masu täynnä kun söimme maittavan hotelli aamiaisen. Bloggaan kännykällä ja pahoittelen mahdollisia kirjoitus virheitä. Nyt suuntaamme heinolaan kun lapset on siellä mummon luona. Palataan taas.

 

Pus.